Dodih. Eilen lähdin Nepon ja Nijin kanssa Kuhmoon ja Niji pääsi testaamaan ensikertaa linja-autossa matkustamista. Matkaa oli vajaa 300 km. Linkkuun ei tietenkään omin jaloin voinut pieni kiivetä, joten nostin sen käytävälle. Ensimmäisenä Niji pusutteli bussikuskin ja takertui onnellisesti rahastuslaukun olkaimeen ;D Niji oli onnistunut kiepsahtamaan niin, että olkain oli pennun vatsan ympärillä.

Löysin meille sopivan paikan linja-auton takaosasta, missä ei ollut paljon ihmisiä. Nepo asettui tapansa mukaan seisomaan ikkunan puoleisen penkin ja minun jalkojeni väliin. Nijillä taas oli paikka vähän hukassa. Liikkeelle lähdettyämme Niji oli hieman levoton, mutta asettui pian nukkumaan käytävälle. Uskomatonta kuinka hyvin penneli rauhoittui nukkumaan, kun Nepo ei vieläkään osaa rentoutua saati nukkua missään kulkuneuvossa!

Matkan puolessa välissä käytin koirat pihalla ja Nepolla olikin hätä. Niji ei malttanut tehdä mitään ja kun päästiin taas jatkamaan matkaa, niin neiti aloitti konsertin... Huvittava, millaisella asenteella neiti konserttiaan piti. Suorastaan komensi haukulla ja ulvonnalla sekä pistävällä katseella. Minnekään ei tietenkään pentu päässyt, joten lopulta se alkoi väkertämään kakkaa... Onneksi hoksasin asian jo ennen kuin pentu alkoi mitään tekemään. Ehdin kaivaa pussin esille ja sinnehän asiat tulivatkin. Tuplapussitin kikkareet, jottei haju leviäisi. Että sellaista :)

Loppumatkan Niji vain nukkua röhnötti vieläkin rentoutuneemmin kuin aikaisemmin. Kyljellään pentu makoili ja nukkui melko sikeästi, kun ihmisiä käveli sen ylikin, eikä pentua paljon hetkauttanut.

Lopulta päästiin sitten pääteasemalle Kajaaniin, josta sitten meidät noudettiin autolla. Edessä siis vielä tunnin taival kotiin. Kotona alkoi sitten iltarieha, mutta kyllä unikin maittoi kun sen antoi silmään tulla ;)

Ihana olla taas lomalla kotona jälkipeltojen ympäröimänä. Nepolle odottaakin tuolla jälki ja Niji kävi omansa ajelemassa tuossa hetki sitten.