Paikka: Raasakan koulun märkä kenttä
Sää: Pilvinen, viileä
Häiriöt: Kolme muuta tokoilijaa, pari ohikiitävää junaa, ohikulkijoita ties kuinka paljon, autoilijoita ym. ym.

Kurssin aiheina tänään estehyppy, luoksetulo, liikkeestä seisominen sekä paikallaolo + luoksepäästävyys

Estehyppyä kertailtiin alustan kanssa ensin kolme neljä kertaa, jonka jälkeen vaikeutettiin harjoitusta. Eli kun koira oli syönyt namin alustalta, annettiin jokin huomiota herättävä käsky (Niji oli nokka maassa alustan luona, niin omatoimista kääntymistä ei tapahtunut), kuten nimi, ja kun koira kääntyi heitin sille lelun välittömästi. Aluksi Niji kääntyi siten, että oli menossa ohittamaan estettä. Lopetettiin touhu siihen, kun Niji onnistui kääntymään estettäpäin kuten oikeaoppisesti kuuluukin :)

Ongelmia: Sivulletuloissa Niji ei oikein ollut tässä harjoituksissa vahvoilla, vaikka normaalisti homma sujuu hyvin. Neiti ilmeisesti hieman ennakoi touhua ja asettui sivulla aivan liian eteen. Takatassut olivat suurin piirtein omien kenkieni kohdalla, joten ei näin, ei. Junnattiin jonkin aikaa sivulletulojen kanssa. En päästänyt koiraa hyppäämään ennen kuin perusasento onnistui. Toinen pari kertaa ilmennyt ongelma oli se, ettei Niji ensimmäisellä käskyllä lähtenyt hyppäämään. Hyppäämiseen siis lisää varmuutta. Neidiltä ei voi luonnollisestikaan vielä hirmuisia vaatia, koska itse hyppäämistä otettiin sen elämän toista kertaa. Eiköhän tämä siis tästä :)

Hyppyharjoitus tehtiin kentän reunalla siten, että hyppysuunta oli toisia, omiaan touhuilevia, koirakoita päin. Eli Nijille erittäin hyvää malttiharjoitusta samalla. Aika paljon se kuikuili toisia koiria ja kerran meinasi lähteä toisen lelun perään. Pysähtyi kuitenkin välittömästi käskystä niin, että jarrujäljet jäi kenttään ;D

Kun emme olleet hyppyvuorossa, kertailimme seuraamista sekä sivulletuloa. Sivulletuloja tein siten, että jos koira ei ollut oikealla kohdalla vapautin sen sanomalla tylsästi "vapaa" ja kääntämällä selän koiraa päin. Hetken päästä uudestaan. Tämä tapa toimii neidille hienosti. Seuraamisessa varaslähtö on varmaan ongelma numero yksi, joten tein sivullaoloa ja sanoin "seuraa" itse liikkumatta mihinkään. Jos koira nousi, taas tylsä vapautus ja hetken päästä uudestaan. Kun koira pysyi sivulla liikkumatta seuraa-käskyn saatuaan, palkkasin. Palkkaus tuli vaihtelevin väliajoin. Välillä lähdettiin liikkeelle askeleen tai kahden verran. Tällainen sivulletulon sekä seuraamisen "herättelytreeni" kyllä tehosti ja loppuajasta ei ongelmia niissä ilmennyt :) Kertasin vielä itsekseni seisahtumista pennelin kanssa. Sujui hienosti.

Seuraavaksi otettiin luoksetuloa. Jätin Nijin istumaan noin viiden metrin päähän, kutsuin ja ohjasin eteen. Tosin tarkka kouluttaja huomasi, että koira oli vinossa edessä. Itse en välttämättä hahmota koiran vinoutta oman näköhärön vuoksi ;D (toinen silmäni karsastaa), joten koitan parhaani mukaan onnistua saamaan oikeasti suoria luoksetuloja. Ei neiti pahasti vinossa ollut, mutta vinossa kuitenkin. Tehtiin siis pelkkiä eteenistumisia, joita ollaankin aika paljon tässä lähiaikoina jauhettu :) Nijillä edelleen kova hinku hakeutua sivulle, joten pitää muistaa palkata välittömästi suorasta eteenistumisesta.

Mari kävi vielä kiertämässä jokaisen luona katsomassa miten liikkeestä seisahtuminen sujuu. Meillä homma on edennyt kivasti ja harjoituksia pitäisi vaikeuttaa. Tein välillä pelkkää seuraamista estääkseni taas koiran jäämisen seuraamisissa. Välillä palkkasin myös kädestä.

Luoksepäästävyys sujui ihan kivasti. Ensin neiti nosti peppuaan, mutta stoppasin nyppäämällä kevyesti hihnasta. Otettiin uudestaan ja Niji malttoi pitää pepun maassa. Intopiukuna tosin oli taas :)

Paikallaolossa on nyt esiintynyt jotain todella kummallista, vaikka se on ollut Nijille tähän mennessä todella varma liike. En tiedä "ällöttikö" märkä maa vai mikä oli. Niji nimittäin nousi noin puolessa välissä paikallaoloa istumaan. Köhähdin koiralle ja kävin laittamassa sen takaisin maahan. Loppuaika sujui taas ilman mitään ongelmaa. Treeniä, treeniä...

Ensi kerraksi läksynä luoksetulo, joka pitää kuulema olla viittä vaille valmis (viittä vaille on suhteellinen käsite ;D) sekä liikkeestä seisahtumista. Muitakin saa, ja pitääkin, kertailla. Viidennellä kerralla vuorossa liikkeestä maahanmeno sekä seuraaminen + kertailua kuten aina ennenkin.

Niji toimi kivasti kuten aina ennenkin muutamia kummallisuuksia mukaan laskematta. Neidillä on edelleen olemassa ne omat vinkeet, kun pitää vähän kokeilla, mitä saa tehdä ja mitä ei. Juuri tuo, että toisia tuijotellaan normaalia enemmän ja lelunkin perään hyppyharjoitusten yhteydessä meinattiin sännätä. Neiti on onneksi kuitenkin koko ajan hienosti mukana, joten kiitollinen saa olla :) Pikkuhiljaa alkaa löytymään oikeanlainen tapa treenata tuon kanssa. Se kun ei aivan ole Nepo, eikä Hippikään, jota viime syksyn ja talven treenailin. Kiva huomata, että neiti skarppaa itseään noinkin mitättömästä "huomautuksesta" (tylsä vapautus).