Pöhinä viittaa siis varmasti jokaiselle tuttuun belgien äänivarastoon, mutta tässä "taloudessa" se on onneksi hyvin vähäistä. Iltaisin pimeän tullen, pienten belgien yöpuulle kapuamisen aikaan, meinaa vähän ulkopuolelta kantautuvat äänet kummastuttaa. Siksipä pieniä pöhinäpuhinoita kuuluu. Kaikesta jännityksestä huolimatta pitää silti nuoremman neidin mennä ulko-ovelle tarkastelemaan tilannetta. Hyvä niin, vaikkei ovelle meneminen ratkaisekaan mysteeriä. Eipähän pakene sängyn alle puhinoimaan ja kerää pelkoa itseensä. Yleensä toteaa kaikesta huolimatta ovella käynnin jälkeen, ettei tässä tainnutkaan olla mitään puhisemisen arvoista ja painuu takaisin omaan rakkaaseen satulinnaansa eli vaaleansiniseen näytelmähäkkiin. Nijin omaan kotiin :)

Lumileikkejä on päästy viimein puuhastelemaan, kun luntakin maahan satoi sen verran! Kamalasti molemmat innostuu lumesta ja etenkin sen syömisestä. Nepoon on tullut erilaista virtaa ja turkkikin tuntuu paisuneen tässä pienten pakkasten aikaan, vaikka samaan aikaan karva irtoaakin... Niji koettelee muuten vain hermoja iltalenkeillä, jolloin seikkaillaan läheisillä hiekkateillä. Pikku N tapaa olla irti lenkin ajan ja nyt neiti on keksinyt, ettei luokse tarvitse välttämättä tulla, jos pieni belgi ei halua niin tehdä. Jos pieni belgi tahtoo mennä nuuskimaan puunjuurta sen sijaan, että noteeraisi käskyä, niin pieni belgi myös pienen belgin mielestä saa niin tehdä. Harmikseen pikku N:n "pikku belgi tahtoo" -kuvitelmat ovat lenkeillä saaneet karista ja luoksetulo on alkanut maistumaan, kun neidille on taas uudestaan kerrottu, mitä tarkoittaa sanan "tänne" merkitys. Pieni belgi on myös huomannut, että saattaa käydä jopa niin hassusti, että muu porukka jättää pienen belgin aivan yksin haahuilemaan räntäsateeseen, jos ei tarpeeksi pidetä toisia silmällä.

Itsenäisyyspäivän pidempää lomaa Kuhmoon päin odotellessa! :)