Niji

Paikka: Raasakankoulun kenttä
Sää: Pilvinen
Häiriöt: Neljä muuta koirakkoa, ohikulkeva juna, autoja, mopoja sekä pyöräilijöitä sekä kävelijöitä koirineen, leikkikentän melu ym.

Aloitettiin tuttuun tapaan luoksepäästävyydellä, jonka jälkeen otettiin paikallaoloa. Kerrattiin seuraaminen ja aloitettiin uutena asiana liikkeestä seisominen sekä estehyppy.

Luoksepäästävyys alkaa sujua Nijillä hienosti! Neiti malttoi pitää peppunsa maassa, vaikka häntä vispasikin niin kovaa, että meinasi koko penneli kaatua ;D Otettiin tämä kaksi kertaa, joista toisella kerralla "tuomari" käveli vain todella läheltä Nijin ohitse. Eiköhän tämäkin ala tästä siis suttaantua. Nyt vaan lisää luoksepäästävyyden testaajia! Minun vuoroni oli tehdä muille luoksepäästävyys.

Seuraavaksi otettiin paikallamakuuta omaan tahtiin ryhmässä. Käytin käsiapua maahanmenon vauhdittamiseksi sivulla ollessa. Se alkaakin luonnistua Nijiltä, mutta vielä pitää nopeutta hakea. Ongelmia ei alussa ollut, mutta sitten Niji keksi lähteä vieressä makaavan hoffin luokse, kun tätä käytiin palkkaamassa.. Murahdin heti kun näin koiran nousevan. Niji länttäsi itsensä salamana takaisin maahan ollessaan puolessa välin matkaa toisen luokse. Palautin koiran takaisin omalle paikalleen. Tämän jälkeen ongelmana oli se, ettei Niji meinannut jäädä yksin paikoilleen, vaan lähti ryömimään mukana. Kiellolla matka stoppasi ja annoin tämän jälkeen paikalle jäädessä uuden "down"-käskyn. Sen jälkeen homma alkoi suttaantua. Me oltiin sis keskellä riviä hoffiuroksen ja mäykyn vieressä. Mäyräkoiralla oli pieniä onkelmia hoksata homman juju, joten häiriötä oli todella paljon Nijin oikealla puolella. Mäyräkoira meinasi pari kertaa karata Nijin luokse, mutta neiti ei toisesta välittänyt, vaikka mieli teki selvästi nousta toista moikkaamaan. Nijin paikallamakuu on todella hyvällä mallilla :) Aika ja välimatka vaihteli suuresti. Aika ehkä noin minuutin paikkeilla tai alle ja välimatka 3-15 metriä.

Seuraavaksi kerrattiin seuraaminen, jonka kanssa vietin viikonloppuna tuskallisia hetkiä. Niji nimittäin tuntui omasta mielestäni olevan aivan liian takana, eikä koira juuri tuntunut reittä vasten. Seuraaminen tuntui aluksi takkuiselta kentälläkin. Hyvä juttu oli, että Niji lähti hienosti mukaan, vaikka mukaan lähteminen perusasennosta on ollut hidasta tässä muutamana päivänä. Nyt löytyi myös sopiva tempo omalle kävelylle, jonka perässä Nijikin pysyi. Mari tuli sitten tarkistamaan meidän seuraamistilanteemme. Kerroin mikä seuraamisessa minusta mättäsi. Minun oletus kuitenkin tyrmättiin ja seuraaminen oli kuulema täydellistä tokoon. Juuri oikea paikka = lapa reiden kohdalla. Perusasiat ovat siis minulla jääneet unohduksiin seuraamisessa ja koska Niji on niin tolkuttoman pieni Nepoon verrattuna, en sitä nähnyt treeniliivien takaa kunnolla (tai sitten olen vain liian lihava ;D). Marin tullessa paikalle, oli seuraaminen jo alkanut tiivistyä sen verran, että koira tuntui reidessä :) Eli tästä vaan jatkamaan! :D Tähän mennessä olen uskaltanut tehdä maksimissaan viiden askeleen seuraamisia. Treeneissä tein vaihtelevasti 1-6 askelta. Kolmannen askeleen jälkeen Nijin vauhti tuntui aina hidastuvan, joten otin hihnan avuksi ja estin sen avulla liian karkaamisen taakse. Hihnatemppu tehosi hienosti! :)

Oltiin ensimmäisiä kokeilemassa hyppyestettä. Otettiin ihan vain pelkkää hyppimistä esteen ylitse. Ensin mentiin yhdessä ja sen jälkeen tein namialustan avulla lähetyshyppyjä. Nämä sujuivat hienosti.

Liikkeestä seisomista otin ensin siten, että kuljin takaperin ja töksäytin namin koiran nokan eteen. Näitä toistoja tein joku reilu parikymmentä. Käskynä meillä on "jää". Vetäjän ehdotuksesta kokeilin sitä, että laitoin namialustan maahan ja pyysin koiran sivulle niin, että alusta jäi meidän taakse. Siitä yksi askel ja pyörähdys koiran eteen, jonka jälkeen pysähtymisestä välitön vapautus alustalle. Ja tämähän toimi. Lopulta otin käskyn mukaan ja kolme-neljä viimeisintä kertaa onnistui jo siten, että annoin käskyn ja käännyin vasta sitten Nijin eteen. Niji pysähtyi oitis käskystä, oma kääntyminen oli varmistus sille, ettei koira liiku :D Hyvä hyvä. "Seuruu"-pätkät ennen pysäytystä vaihtelivat yhdestä neljään askelta.

Näistä treeneistä jäi erityisen hyvä maku :) Nijillä oli hieman pallo hukassa, sillä kaikkea piti tuijotella treenien aikana. Alan kuitenkin sen verran neidiltä keskittymistä vaatia, että tein kontaktin tippuessa esim.sivulla ollessa siten, että liikuin askeleen sivuun ja nykäisin koiran kevyesti mukaan. Kontakti ei saa tippua käskyn alaisuudessa. Siihen pyrin. Nijin kanssa on ihana touhuta, koska se on aina iloinen ja häntä tötteröllä, mitä ikinä tehdäänkin. Tänään muistin käyttää leluakin enemmän sytyttääkseni neidin hommaan. Vasta treenien loppupuolella Niji alkoi olla mukana touhussa. Uskon, että siihen vaikutti suuresti se, että tajusin ottaa "kontaktin vaatimisen" käyttöön vasta kurssikerran ollessa yli puolenvälin. Eli vaatiakin tältä neidiltä saa asioita, jotta moottori käynnistyy täysillä :)