Kokoonnuttiin tänään tuttuun aikaan kurssin merkeissä Raasakankoulun kentälle. Kenttä oli täynnä vesilätäköitä ja sää oli hieman sateinen sekä pilvinen. Hämäräkin yllätti treenien loppupuolella. Paikalla oli kolme muuta koirakkoa. Häiriötä riitti jälleen kerran: Ohikulkijoita pyörillä, kävellen sekä koirien kanssa, viereisellä kentällä jalkapalloa pelaavat pikkupojat, juna, autoja, moottoripyöriä jne. Eipä paljon neitiä mikään haitannut :) Hieman palloa pelaavat pojat kiinnostivat kun jätin Nijin paikalle istumaan luoksetulossa.

Tehtiin tänään kaikki alon liikkeet kisamaisesti. Luonnollisesti aloitettiin luoksepäästävyydellä, joka sujui hyvin. Hieman peppu nousi, mutta neiti laski sen takaisin. Malttoi siis hienosti ;)

Paikallamakuu on ollut jo jonkin aikaa ongelmamme ja niin se oli myös tänään. Ensin Niji lähti minun perään kun hypin lätäköiden yli. Neiti varmaan ajatteli, että tuo pitää hauskaa ilman mua!  Myös vieressä maannut hoffi lähti mukaan. Sain Nijin kiinni ja kiikutin sen takaisin paikalleen. Lähtiessäni poispäin, Niji oli nykinyt paikoillaan vähän niin kuin "lähteäkö vai eikö, siinäpä vasta kysymys". Asettui kuitenkin heti kun käännyin. Jonkin ajan päästä Niji nousi istumaan nuuskien ilmaa... Hohhoijaa.. Miksi itse teen tähän liikkeeseen Nijille mahdollisuuden temppuilla? Menin mutisten koiran luokse. Niji painui maahan itsekseen lähestyessäni sitä. Kävin koiran luona ja jätin sen uudestaan p-oloon. Nyt jäin noin kolmen metrin päähän koirasta, jottei tule kiusausta nousta ylös. Lisää varmuutta, ei muuta...

Seuraavana oli vuorossa seuraaminen, jonka sai ottaa joko hihnassa tai ilman. Me otettiin hihnassa. Kaavio oli aika pitkä, mutta Niji malttoi hienosti pitää kontaktin, vaikka yhdessä pysähtymisessä neiti jatkoikin matkaa kun juuri pysähtyessäni katsoi hieman eteenpäin  Fiksuna tyttöni Niji kipitti pikaisesti sivulle asenteella "ohoh ohoh, tsori, unohin". Plussaa siis se, että neiti korjasi itse jutun  Juoksuosuudessa Niji otti hieman etäisyyttä, muttei kuulemma etäisyys ollut missään vaiheessa paha. Ja taas ohjaajalle nuhdetta siitä, ettei koiran mukana tarvitse lähteä  Olin jossain vaiheessa nimittäin taas tehnyt sen... Muuten seuraaminen oli ollut ok. Paikka pysyi pieniä väljähtelyjä lukuunottamatta. Käännökset hyvät molempiin suuntiin.

Liikkeestä maahanmeno oli käsiapua lukuunottamatta kympin arvoinen. Eli eipä mitään muuta kuin käsiavun häivyttämistä sekä hieman rivakkuutta maahanmenoon.

Luoksetulossa Niji meinasi lähteä minun takana lelua hakeneen sakemannin perään... Niji oli kyllä tulossa luokse, mutta jäi tuijottamaan toisen noutoleikkiä ja ajautui metrin minusta oikealle. Ohjasin sen eteen ja tein liikkeen uudestaan. Toinen kerta meni jo ihan kivasti. Ennen luoksetulo-liikettä tein eteenistumisia ja sain häivytettyä käsiavut! Whippee!! :D

Liikkeestä seisahtuminen omasta mielestä täydellinen lukuunottamatta omaa vartaloapua. Siitä vaan häipymään, niin hienolta näyttää ;)

Tähän väliin pakko sanoa, että Niji seurasi seuraamisosan jälkeen joka liikkeessä erittäin mallikkaasti kivan tiiviisti. Johtuu varmaan siitä, että itse tiedän mitä on tulossa, niin osaan tehdä oman kävelyn silloin päättäväisemmäksi. Seuraamisessa kun ei tiedä mitä tulee seuraavaksi  Mutta tähän pitää kiinnittää huomiota.

Estehyppy ok. Hieman hitaasti vielä kääntyy, mutta eiköhän se parane treenin myötä.

Niji oli erittäin kivassa vireessä, eikä väsynyt, vaikka liikkeiden välillä vuoroamme odotellessa kertasin aina tulevaa liikettä. Eiköhän tästä neidistä aika tokokoira tule, kunhan ohjaaja malttaa opettaa rauhassa kaikki liikkeet kuntoon ennen kokeita :) Kyllä me ehkä tammikuussa uskalletaan tällä menolla... Oikeastaan enää paikalloloon varmuutta, seuraamiseen kestävyyttä (tuntuu tällä hetkellä vielä aika keskeneräiseltä, vaikka hyvin sujuukin) sekä muista avut pois sekä nopeautta lisää.