Tällaisen mielipiteen Niji kehitti noutokapuloista :P Puukapulalla otettu ruokakupilla pitoharjoituksia, jota alkaa pikkuhiljaa toimia toivotulla tavalla, on tuntunut niin tuskaiselta tehdä. Niji ei edes innostu leikkimään puukapulalla kunnolla. Olen onnistunut viemään siltä viimeisimmätkin innot siihen :P

Ostin eilen metallikapulan hetken mielijohteesta ja Nepon kanssa kokeiltiin sitä. Herra kyllä otti sen mielellään suuhun, muttei halunnut nostaa lattialta. Kantelikin tohkeissaan. Niji pällisteli koko ajan vierellä sen näköisenä, että "määkin halluun". Ajattelin kyllä olla sotkematta metallikapulaa sille vielä tässä vaiheessa. Kuvittelin, että sen opettaminen veisi vuositolkulla. Ehei. Neiti otti kapulan kuin minkä tahansa lelun mielellään suuhunsa! O.O Ja tein sellaista "kilpaa kapulalle" -harjoitusta, jota on tehty puukapulalla huonoin tuloksin, ja neiti tarttui empimättä kapulaan ja piti sitä kolistelematta suussaan. Nousi syliin seisomaan ylppiksenä kapula suussa ja piti siitä äärimmäisen tiukasti kiinni hyvällä otteella! :D Pystyin vetämään kapulaa ilman, että koira irrottaisi siitä. Jätetään nyt homma hautumaan, mutta uskomatonta, että Niji tuolla tavalla innostui... Ehkä meillä on siis toivoa ;)

Shoppaillessa sattuu ja mukaan tarttui vaikka mitä: Käärmepehmo, Hurtan mantteli ja pörröpanta Nijille, luu Nepolle, metallikapula, pari vinkua sekä naksutin.