Nyt oli Nepon vuoro viimein päästä tokoilemaan kentälle asti! :D Niji jäi juoksujen vuoksi kotiin, joten sain keskittyä Nepon kanssa touhottamiseen täysin. Tosin vedin tokokurssin siinä välillä, mutta kuitenkin ;)

Painotuttiin ensinnäkin seuraamiseen ja tekemiseen yleensä, sillä herran mielestä kentällä oltiin sitä varten, että siellä voi pälyillä ympärilleen ja olla tottelematta käskyjä. Keskustelujen jälkeen homma alkoi luistaa ihan kivasti. Seuraaminen oli Nepomaiseen tapaan paineessa melkoisen järkyttävää: Herra poikitti ja esti, joten alkuun jouduin muistuttelemaan röyhkeyksistä (sikaili näiden lisäksi astumalla jalkojen päälle). Huoh sanon minä. Kun jonkun saa sujumaan, niin sitten tullaan ryminällä takapakkia, mikäli juttua ei pidetä yllä tarpeeksi usein (siis TODELLA usein). Ehkä tämä kuitenkin tästä.

Tokokurssin jälkeen tein hieman seuraamista sekä luoksareita. Pari eteenmenoa ja liikkeestä maahanmenon ja seisomisen (ja taas se istuminen jäi?!). Kaikki suht kivasti. Herra oli selkeästi hieman miettinyt asioita tauon aikana ja keskittyi hommaan hieman eri tavalla nyt :) Jes!

Meillä ei ollut juuri häiriötä kentällä (pari tuttua koiraa). Pitäisi päästä isompaan häiriöön muistuttamaan hieman käytöstavoista koirien ilmoillakin.

Toivottavasti saataisiin muuten kimppareenilöitä tuohon koulun kentälle ja tänne meidän pelloille vielä kun niille ei ole tehty mitään ;) Vinkki Annelle (ja miksei muillekin, joita kiinnostaa jälkeily Kuhmon alueella). Tiedän, että tätä blogia "vakoillaan" ;D