Jep. Meidät on manattu kisaamaan avoimessa koko loppuikämme. Huah. Miten yksi säälittävillä avoimen liikkeillä varustettu kisa voi olla niiiin turhauttavan vaikea kuitenkin..? Eipä siinä. Tänään homma kaatui ah-niin-ihanaan luoksariin taas ja kerran. Miksi se ei toimi kokeessa? Syy ei voi olla ainakaan reenien määrässä (korkeintaan liian vähän, koska ollaan treenattu oikeasti sellaiset 1-2 kertaa viikossa jos sitäkään ja Nijin fiilis on ollut aina ihan katossa - siihen olen paneutunut aina treeneissä), vaan ennemminkin harjoitusten laadussa. Liikaa paloja, ei kokonaisia liikkeitä. Luoksariakin tehty nyt paljon läpi, joten ihmekös, jos koira sitä tarjoaa kokeessa. Pitää enemmän pysäytellä ihan liikkeenä. Saa nyt nähdä palaako tokoinspis koskaan enää. Hieman siltä tuntuu nyt, kun junnataan vielä tässä luokassa. Ei elämä.

Pisteytys oli seuraavanlaista:
Paikalla makaaminen 10
Seuraaminen 10
Liikkeestä maahan 9 (hidas)
Luoksetulo 0 (läpi, vitonen menetettiin sillä, että Niji oli nuuskutellut maata ja melkein mennyt maahan kun jätin sen)
Liikkeestä seisominen 9 (hidas?! En tiedä millä perusteella.. Silläkö, että annoin käskyn pari askelta liikkurin käskytyksen jälkeen? Koska koira pysähtyi kuin naulittu. Toinen, mistä sakotti, oli hidas perusasento.)
Noutaminen 8½ (Eteentulo vino + pieni törmäys)
Kauko-ohjaus 10
Estehyppy 8 (Hidas istuminen, vino eteenistuminen)
Kokonaisvaikutus 9

Pisteitä yhteensä 158, 2-tulos, sijoitus 3.

Voi mörkö sanon minä... Eilen oli vielä semmonen olo kisojen jälkeen, että kyllä me vielä se ykkönen saadaan, mutta nyt on lähinnä lattea fiilis :P Nooh. Eipä tuo. Ei ollut kummoinen fiilis kokeessa. Illalla olla möllötin kämpillä ja oli sellainen olo, että käytiinkö me tänään kisoissa? Ihan kuin koko kisoja ei ollut ollutkaan.

Blogi ja sivut ovat viettäneet hiljaiseloa ja tulevat varmasti jonkin aikaa viettämäänkin. Yksinkertaisesti mulla ei ole elämää eikä inspistä :P Ehkä se joskus vielä palaa...